MUKAAN POLITIIKKAAN

Kaikki alkoi vuonna 2016, kun ystäväni ottivat rohkeasti minuun yhteyttä ja pyysivät minua liittymään Kokoomuksen jäseneksi. Minua jännitti kovasti silloin, sillä sodan pakolaistaustaisena en hirveästi halunnut olla politikassa mukana. Oikeasti luulin, että kaikki poliitikot ovat pahoja. Myöhemmin lähes kaikki muutkin Suomen puolueet ottivat minuun yhteyttä ja pyysivät minua liittymään heihin. Oli aika iso juttu minulle, kun sain kannustavia puheluita monilta politiikoilta kuten Alexander Stubbilta ja Sari Essayahilta. Täytyy sanoa, että jouduin miettimään aika paljon mitä minun pitäisi tehdä ja myöhemmin aloinkin nähdä politiikan toisin. Oivalsin, että poliitikkona voisin paitsi puhua julkisuudessa myös istua pöydissä, joissa päätöksiä tehdään. Minun tukijoukkoni ja ystäväni ehdottivat, että pyrkisin kansanedustajaksi. He suunnittelivat tieni valmiiksi: pakolaisnaisesta kunnanvaltuustoon ja eduskuntaan! Olin kiinnostunut mutta päätin kuitenkin ottaa vain päivän kerrallaan. Halusin olla rauhassa, oppia, kehittyä ja vaikuttaa.

Vuonna 2017 sain luottamustehtävän Järvenpään valtuustosta, ja olen siitä erittäin kiitollinen kaikille äänestäjilleni.

MIKSI KANSANEDUSTAJAKSI?

Suomi on hyvä ja minulle rakas kotimaa. Olen todella kiitollinen Suomelle kaikesta, mitä olen täällä saanut. Tulin Suomeen vuonna 1998 kiintiöpakolaisena, kielitaidottomana, ei koulutusta ja aloitin elämäni nollasta. Ensin suomenkielikurssille, työelämään päiväkotiin siivoojaksi, ammattikouluun ja lukioon, kassanhoitajaksi, ammattikorkeakouluun. Ja nyt olen kaupunginvaltuutettu, kirkkovaltuutettu ja kansanedustajaehdokas. Lisäksi olen äiti, puoliso ja yrittäjä. En olisi saavuttanut kaikkea mitä minulla on ilman Suomen ja suomalaisten tukea. Tällä hetkellä koen, että minulla on velvollisuus olla mukana rakentamassa Suomea ja tekemässä Suomesta vielä parempi muiden suomalaisten kanssa. Päätin lähteä eduskuntavaaliehdokkaaksi, koska haluan olla vaikuttamassa arjen päätöksiin, jotka koskevat kaikkia suomalaisia.

Minulle tärkeitä asioita ovat turvallisuus, perhe, koulutus, työnteko, tasa-arvo ja hyvinvointi. Tavoitteeni on, että Suomessa jokainen ihminen voi elää turvallisesti, saa mahdollisuuden yrittää, saa työpaikan ja tuntee itsensä tarpeelliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Haluan antaa toivoa ja kannustaa suomalaisia ja maahanmuuttajia osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen, kouluttautumaan ja harrastamaan.

Suomi on hyvä maa. Uskon silti, että me kaikki yhdessä pystymme rakentamaan Suomestamme vielä paremman paikan.

“Seisoin siinä ja tiesin, että onnistun”

Olen oivaltanut, että poliitikkona voin paitsi puhua julkisuudessa, myös istua pöydissä, joissa päätöksiä tehdään.

Asioilla on tapana onnistua, jos ympärillä vain on ihmisiä, jotka osoittavat, että sinä pystyt, olet hyvä ja rakastettu. Jos haluaa hyvää, kykenee mihin vain.

Maahanmuutto

Kotoutumislain mukaan kaikilla maahanmuuttajilla on yhtäläiset oikeudet alkukartoitukseen ja kotouttamistoimenpiteisiin. Käytännössä kotouttamisjärjestelmää käyttävät tänä päivänä kuitenkin lähinnä pakolaiset ja työttömät työnhakijat. Kotoutumispalveluiden ulkopuolelle jäävät helposti ne ihmiset, jotka muuttavat Suomeen avioliiton, perheen tai työn takia. Kotouttamiskoulutus on yksi keskeisimmistä kotouttamistoimenpiteistä.

Kouluttautuminen

Kotouttamiskoulutus on avainasemassa maahanmuuttajien kannalta, sillä kouluttautumisen avulla autetaan pääsemään mahdollisimman hyvin osaksi suomalaista yhteiskuntaa vaikkakin koulutus tutustuttaa vain pintapuolisesti kulttuuriin. Kielitaidottomana uudessa maassa ihminen on tietämätön mahdollisuuksistaan ja alussa täysin sen armoilla, mitä muiden avulla kokee ja näkee. Kannustankin kaikkia ottamaan maahanmuuttajat mahdollisimman pian mukaan arkeen, jolloin kotoutuminen ja kouluttautuminen luonnistuu parhaiten.

Työn tekeminen

Mahdollisuus työn tekemiseen auttaa merkittävästi niin maahanmuuttajia kuin syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä pääsemään osaksi toimivaa yhteiskuntaa ja tuntea olevansa oman yhteisönsä arvostettu jäsen.

Haastatteluni

Teksti: Leena Lukkari
Kuva: Arsi Ikäheimonen
Artikkeli on julkaistu Oliviassa 5/2015.

Ritan matka Suomeen

Rita Kostama, 36, pakeni 21 vuotta sitten kotimaansa Ruandan kansanmurhaa, jossa tapettiin sadan päivän aikana 800 000 ihmistä.

Neljä vuotta myöhemmin minut ja sisareni hyväksyttiin Suomeen kiintiöpakolaisiksi. Kun lentokone laskeutui hämärälle Helsinki-Vantaan lentokentälle, oli syksy ja ulkona oli vain muutama aste lämmintä, palelin. Meitä odotti aulassa tulkki, jonka kyltissä luki ranskaksi tervetuloa. Siitä tuli lämmin olo. Uusi elämäni saattoi alkaa. ”Kun minulle vihdoin myönnettiin pakolaisstatus, tuntui kuin olisin saanut ihmisarvoni takaisin.”

Lue koko juttu
Teksti: Leena Lukkari
Kuva: Kaisu Jouppi
Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 2/2016.

Vuoden pakolaisnainen 2016 ja yrittäjä Rita Kostama harrastaa taitoluistelua

Uskon myös, että nimenomaan harrastusten kautta maahanmuuttajat kotoutuisivat parhaiten. Kun ihmiset kokoontuvat yhteen harrastamaan, he jakavat saman intohimon. Taustoilla ei ole väliä. Luistelun kautta olen oppinut myös nauttimaan kylmyydestä. En pelkää enää talvea, päinvastoin odotan sitä. Kun pukeutuu oikein ja liikkuu, ei tule kylmä.

Lue koko juttu
Teksti: Susanna Gygnel
Kuva: Juha Myllymäki
Juttu on julkaistu Toimi-lehdessä 3/2016.

Vaikka läpi harmaan kiven

Yrityksen puutteesta Kostamaa ei voi moittia: hän on Suomeen saapumisensa jälkeen opiskellut suomen kielen, valmistunut yo-merkonomiksi ja tradenomiksi sekä mennyt naimisiin ja saanut kaksi tytärtä. Hän on jatkuvasti tehnyt töitä kaupan alalla ja perustanut oman tilitoimiston.

Lue koko juttu
Teksti ja kuva: Terhi Kouvo
Juttu on julkaistu  4/2016 SOULI.

Piruetteja ja pyörähdyksiä

Harrastus on hyvä kotouttaja. Ei ole väliä, mistä kukakin on kotoisin tai mitä tekee työkseen. Meitä yhdistää sama intohimo, ja meillä on yhteinen tavoite: haluamme tulla vielä paremmiksi luistelijoiksi. Samalla oppii kuin huomaamatta, että aha, näin Suomessa eletään. Olen myös mukana seurani taloustiimissä.

Lue koko juttu
Teksti: Riitta Soinola
Kuva: Heikki Huuskonen
Juttu on julkaistu Secretarius-lehdessä 1/2017.

Rita arvostaa mahdollisuutta opiskeluun

Naisten ja miesten tasa-arvo on todella hienoa. Se mahdollistaa, että sekä naiset että miehet voivat mennä kouluun ja tehdä töitä.

Lue koko juttu
Teksti: Lauramaija Hurme
Kuva: Juha Myllymäki
Juttu on julkaistu kansalaisopistot.fi 5/2017.

Kansalaisopiston kieliopinnot avasivat ovet jatkokoulutukseen

Kostama pyrki ensin ammattikorkeakouluun opiskelemaan liiketaloutta, mutta ensimmäisellä kertaa sisäänpääsy kariutui kielitaidon riittämättömyyteen. Vaikka kielitaidolla pärjäsi arkielämässä, oli isojen asiasisältöjen ja toisaalta pikkutarkkojen yksityiskohtien käsitteleminen pääsykokeen lyhyessä ajassa liikaa.

Kostama kuitenkin sisuuntui ja marssi vuonna 2008 Espoon työväenopistoon parantamaan suomen kielen osaamistaan. Opetuksesta kertova kansalaisopiston kurssiohjelma oli kätevästi jaettu kotiin postiluukusta. Vuoden aikana Kostama suoritti neljä kurssia, jotka keskittyivät kielen eri osa-alueisiin: muun muassa kielioppiin, kuullun ymmärtämiseen ja ääntämiseen.

Lue koko juttu
Juttu on julkaistu auranaallot.fi 5/2017.

Vuoden 2016 pakolaisnainen Rita Kostama vieraili ensimmäisessä Suomen opinahjossaan

Rita vieraili perjantaina Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa kertomassa oman tarinansa maahanmuuttajaopiskelijoille. Puheessaan hän korosti periksi antamattomuutta ja kotoutumiskoulutuksessa saatavan opin lisäksi myös oma-aloitteista suomen kielen opiskelua. Kielen oppimisen ja ystäväpiirin kartuttamisen kannalta Rita suositteli myös harrastusten pariin hakeutumista.

Vapaaehtoistyö on Ritalle keino osoittaa kiitollisuutta kaikesta siitä, mitä Suomi on hänelle antanut. Hän vierailee kouluissa ja osallistuu varainkeräysorganisaatioiden tempauksiin. Kovat kokemukset ovat kääntyneet voimavaraksi.

Lue koko juttu
Teksti: Kaisa Väkiparta
Kuvat: Sini Leskinen
Juttu on julkaistu Amnesty International 5/2018.

Hyvän lähettiläs

Nainen seisoi satapäisen yleisön edessä ja oli hetken hiljaa. Hänellä oli kädessään kukkia, silmät kyynelehtivät. ”Vuonna 1994 huhtikuun kuudentena päivänä elämäni muuttui, kun sisällissota Ruandassa alkoi. Katsokaa nyt missä minä seison!” Oli jälleen huhtikuun kuudes, vuosi oli 2016 ja Rita Kostama oli juuri valittu vuoden pakolaisnaiseksi. Hänen tuekseen oli saapunut tilataksillinen ystäviä Järvenpäästä. Pakolaisavun palkinto rohkaisi Kostamaa avaamaan suunsa pakolaisten oikeuksien puolesta. Se tarjosi kanavan vaikuttaa niin mediassa kuin erilaisissa tilaisuuksissa.

Lue koko juttu
Juttu on julkaistu suomenluonnonpaiva.fi 8/2017.

Luontolähettiläs Rita Kostama rakastaa vihreyttä, kukkia ja puita

Vihreys oli asia mihin Rita Kostama Suomen luonnossa ensimmäiseksi ihastui. Vihreys muistutti myös kotiseudun maisemista, Keski-Afrikasta ja Ruandasta, jossa kasvoi paljon kukkia ja kasveja.

Lue koko juttu
Juttu on julkaistu www.diasporareporters.com 5.4.2019.

Meet Rita Kostama, a former cleaner running for parliamentary election in Finland

The Finnish parliamentary election is in full swing and the candidates have upped their campaigns in other to woo voters during the April Parliamentary elections. The Finnish constitution attributes sovereign power to the people who are duly represented by Parliamentary.

Becoming a Member of Parliament is exclusive to Finnish citizen and the duration of term is four years. In Finland, the eligible age for voting is 18 years. The significant aspect of this year’s parliamentary election is that some of the candidates are from a background other than a native Finn.

Lue koko juttu

Uudenmaan Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas 2019
rita.kostama@kirjanpitopalvelua.fi