Minun tarinani –
Mistä kaikki alkoi
Mukaan politiikkaan
Kaikki alkoi vuonna 2016, kun ystäväni ottivat rohkeasti minuun yhteyttä ja pyysivät minua liittymään Kokoomuksen jäseneksi. Minua jännitti kovasti silloin, sillä sodan pakolaistaustaisena en hirveästi halunnut olla politikassa mukana. Oikeasti luulin, että kaikki poliitikot ovat pahoja. Myöhemmin lähes kaikki muutkin Suomen puolueet ottivat minuun yhteyttä ja pyysivät minua liittymään heihin. Oli aika iso juttu minulle, kun sain kannustavia puheluita monilta politiikoilta kuten Alexander Stubbilta ja Sari Essayahilta.
Täytyy sanoa, että jouduin miettimään aika paljon mitä minun pitäisi tehdä ja myöhemmin aloinkin nähdä politiikan toisin. Oivalsin, että poliitikkona voisin paitsi puhua julkisuudessa myös istua pöydissä, joissa päätöksiä tehdään.
Minun tukijoukkoni ja ystäväni ehdottivat, että pyrkisin kansanedustajaksi. He suunnittelivat tieni valmiiksi: pakolaisnaisesta kunnanvaltuustoon ja eduskuntaan! Olin kiinnostunut mutta päätin kuitenkin ottaa vain päivän kerrallaan. Halusin olla rauhassa, oppia, kehittyä ja vaikuttaa.
Vuonna 2017 sain luottamustehtävän Järvenpään valtuustosta, ja olen siitä erittäin kiitollinen kaikille äänestäjilleni.
Kaksi vuotta myöhemmin minua pidettiin eduskuntavaaleihin, lähdin mukaan ja sai hyvin ääniä, mutta en tullut valituksi.
Olen Järvenpään kaupunginvaltuutettu (2017-2025), kirkkovaltuutettu (2018-2022) ja HOK- Elannon edustajiston jäsen (2020-). Olen Keski- Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston varajäsen (2022-2025), Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan jäsen (2022-2025) Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin hallituksen jäsen (2022-2024).
”Seisoin siinä ja tiesin, että onnistun”
Olen oivaltanut, että poliitikkona voin paitsi puhua julkisuudessa, myös istua pöydissä, joissa päätöksiä tehdään.
Asioilla on tapana onnistua, jos ympärillä vain on ihmisiä, jotka osoittavat, että sinä pystyt, olet hyvä ja rakastettu. Jos haluaa hyvää, kykenee mihin vain.
Haastatteluni
Ritan matka Suomeen
Artikkeli on julkaistu Oliviassa 5/2015.
Rita Kostama, 36, pakeni 21 vuotta sitten kotimaansa Ruandan kansanmurhaa, jossa tapettiin sadan päivän aikana 800 000 ihmistä.
Neljä vuotta myöhemmin minut ja sisareni hyväksyttiin Suomeen kiintiöpakolaisiksi. Kun lentokone laskeutui hämärälle Helsinki-Vantaan lentokentälle, oli syksy ja ulkona oli vain muutama aste lämmintä, palelin. Meitä odotti aulassa tulkki, jonka kyltissä luki ranskaksi tervetuloa. Siitä tuli lämmin olo. Uusi elämäni saattoi alkaa. ”Kun minulle vihdoin myönnettiin pakolaisstatus, tuntui kuin olisin saanut ihmisarvoni takaisin.”
Vuoden pakolaisnainen 2016 ja yrittäjä Rita Kostama harrastaa taitoluistelua
Artikkeli on julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 2/2016.
Uskon myös, että nimenomaan harrastusten kautta maahanmuuttajat kotoutuisivat parhaiten. Kun ihmiset kokoontuvat yhteen harrastamaan, he jakavat saman intohimon. Taustoilla ei ole väliä. Luistelun kautta olen oppinut myös nauttimaan kylmyydestä. En pelkää enää talvea, päinvastoin odotan sitä. Kun pukeutuu oikein ja liikkuu, ei tule kylmä.
Lue koko juttuVaikka läpi harmaan kiven
Juttu on julkaistu Toimi-lehdessä 3/2016.
Yrityksen puutteesta Kostamaa ei voi moittia: hän on Suomeen saapumisensa jälkeen opiskellut suomen kielen, valmistunut yo-merkonomiksi ja tradenomiksi sekä mennyt naimisiin ja saanut kaksi tytärtä. Hän on jatkuvasti tehnyt töitä kaupan alalla ja perustanut oman tilitoimiston.
Piruetteja ja pyörähdyksiä
Juttu on julkaistu 4/2016 SOULI.
Harrastus on hyvä kotouttaja. Ei ole väliä, mistä kukakin on kotoisin tai mitä tekee työkseen. Meitä yhdistää sama intohimo, ja meillä on yhteinen tavoite: haluamme tulla vielä paremmiksi luistelijoiksi. Samalla oppii kuin huomaamatta, että aha, näin Suomessa eletään. Olen myös mukana seurani taloustiimissä.
Rita arvostaa mahdollisuutta opiskeluun
Juttu on julkaistu Secretarius-lehdessä 1/2017.
Naisten ja miesten tasa-arvo on todella hienoa. Se mahdollistaa, että sekä naiset että miehet voivat mennä kouluun ja tehdä töitä.
Lue koko juttuKansalaisopiston kieliopinnot avasivat ovet jatkokoulutukseen
Juttu on julkaistu kansalaisopistot.fi 5/2017.
Kostama pyrki ensin ammattikorkeakouluun opiskelemaan liiketaloutta, mutta ensimmäisellä kertaa sisäänpääsy kariutui kielitaidon riittämättömyyteen. Vaikka kielitaidolla pärjäsi arkielämässä, oli isojen asiasisältöjen ja toisaalta pikkutarkkojen yksityiskohtien käsitteleminen pääsykokeen lyhyessä ajassa liikaa.
Kostama kuitenkin sisuuntui ja marssi vuonna 2008 Espoon työväenopistoon parantamaan suomen kielen osaamistaan. Opetuksesta kertova kansalaisopiston kurssiohjelma oli kätevästi jaettu kotiin postiluukusta. Vuoden aikana Kostama suoritti neljä kurssia, jotka keskittyivät kielen eri osa-alueisiin: muun muassa kielioppiin, kuullun ymmärtämiseen ja ääntämiseen.
Vuoden 2016 pakolaisnainen Rita Kostama vieraili ensimmäisessä Suomen opinahjossaan
Juttu on julkaistu auranaallot.fi 5/2017.
Rita vieraili perjantaina Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa kertomassa oman tarinansa maahanmuuttajaopiskelijoille. Puheessaan hän korosti periksi antamattomuutta ja kotoutumiskoulutuksessa saatavan opin lisäksi myös oma-aloitteista suomen kielen opiskelua. Kielen oppimisen ja ystäväpiirin kartuttamisen kannalta Rita suositteli myös harrastusten pariin hakeutumista.
Vapaaehtoistyö on Ritalle keino osoittaa kiitollisuutta kaikesta siitä, mitä Suomi on hänelle antanut. Hän vierailee kouluissa ja osallistuu varainkeräysorganisaatioiden tempauksiin. Kovat kokemukset ovat kääntyneet voimavaraksi.
Hyvän lähettiläs
Juttu on julkaistu Amnesty International 5/2018.
Nainen seisoi satapäisen yleisön edessä ja oli hetken hiljaa. Hänellä oli kädessään kukkia, silmät kyynelehtivät. ”Vuonna 1994 huhtikuun kuudentena päivänä elämäni muuttui, kun sisällissota Ruandassa alkoi. Katsokaa nyt missä minä seison!” Oli jälleen huhtikuun kuudes, vuosi oli 2016 ja Rita Kostama oli juuri valittu vuoden pakolaisnaiseksi. Hänen tuekseen oli saapunut tilataksillinen ystäviä Järvenpäästä. Pakolaisavun palkinto rohkaisi Kostamaa avaamaan suunsa pakolaisten oikeuksien puolesta. Se tarjosi kanavan vaikuttaa niin mediassa kuin erilaisissa tilaisuuksissa.
Lue koko juttuLuontolähettiläs Rita Kostama rakastaa vihreyttä, kukkia ja puita
Juttu on julkaistu suomenluonnonpaiva.fi 8/2017.
Vihreys oli asia mihin Rita Kostama Suomen luonnossa ensimmäiseksi ihastui. Vihreys muistutti myös kotiseudun maisemista, Keski-Afrikasta ja Ruandasta, jossa kasvoi paljon kukkia ja kasveja.
Meet Rita Kostama, a former cleaner running for parliamentary election in Finland
Juttu on julkaistu www.diasporareporters.com 5.4.2019.
The Finnish parliamentary election is in full swing and the candidates have upped their campaigns in other to woo voters during the April Parliamentary elections. The Finnish constitution attributes sovereign power to the people who are duly represented by Parliamentary.
Becoming a Member of Parliament is exclusive to Finnish citizen and the duration of term is four years. In Finland, the eligible age for voting is 18 years. The significant aspect of this year’s parliamentary election is that some of the candidates are from a background other than a native Finn.