RITASTA UUSI JA PÄIVITETTY VERSIO?
Onko sittenkin menneisyys muokannut minut juuri ihmiseksi, joka olen tänään?
Istuin kollegani kanssa yksi ilta tekemässä yhdessä töitä. Kollegani ei ole tuntenut minua
vielä kuin muutaman vuoden, ja hän sanoi minulle jotenkin näin:
“Rita – olet kyllä maahanmuuttaja, sinut on palkittu vuonna 2016 vuoden pakolaisnaisena.
Olet opiskellut Suomen kielen ja ammatin. Nämä kaikki on osa sinua mutta tänä päivänä
ne eivät ole enää se ensimmäinen asia minkä pitää tuoda esiin – olet loistava äiti, oman
yrityksen toimitusjohtaja, mukana politiikassa ja teet paljon vapaaehtoistyötä. Nämä ovat
ne ensimmäiset asiat, jotka pitää tuoda sinusta esiin. Sinusta pitää saada esiin päivitetty
versio”
Tästä aloitin miettimään matkaani, jota olen kertonut niin kirjassani, erilaisissa
keskusteluissa ja jokaisessa sosiaalisen median kirjoituksessa. On totta, että kaikki tämä
menneisyys on myös muokannut minut juuri ihmiseksi, joka olen tänään.
Ennen kaikkea olen nainen, joka on muuttanut Suomeen, ottanut tämän maan omakseen.
Olen synnyttänyt tähän maahan kaksi upeaa tytärtä, jotka jatkavat elämää täällä. Olen
yrittäjä – työllistän itseni ja kollegani. Olen myös mahdollistanut monille ihmisille kasvaa ja
kehittyä työelämässä tarjoamalla heille työharjoittelu- ja työkokeilupaikkoja. Teen työtä sen
eteen, että toisilla yrittäjillä olisi helpompaa, kun kirjanpidot hoitaa minun yritykseni. Ja
haluan kasvattaa yritystä lisää – totta kai.
Koska minulla on onni osata Suomen kieltä ja muutamia erikoisempia kieliä voin toimia
kotimaassani tulkkina ja auttaa muita maahanmuuttajia, joilla ei vielä ole riittävää suomen
kielen taitoa. Uutena tulokkaana, Suomen byrokratia on todella vaikeaa ymmärtää, jos ei
pysty saamaan apua ja opastusta omalla kielellä. Suomen kielen opiskelu on haastavaa –
tästä minulla on omaa kokemusta. Ja kotouttamisesta tulen puhumaan lisää myöhemmin
ihan oman blogikirjoituksen verran.
Olen mukana politiikassa – haluan tuoda oman näkemykseni siihen mihin meidän Suomi
on menossa ja oppia itse lisää miten politiikka vaikuttaa kaikkien ihmisten elämään. Ja
rakastan vapaaehtoistyötä. On ihana antaa omaa panosta ja välillä saada apuja itse.
Eli kyllä – minun elämäni painopiste on oikeasti muuttunut. Ja todella monesta kulmasta.
Lapseni ovat saavuttaneet aikuisuuden – äiti olen totta kai edelleen mutta äidin rooli on
muuttunut. Ja niin sen pitää olla.
Mutta se että lapset ovat tuossa iässä antaa myös minulle vapautta elää toisenlaista
elämää. Kuten edellisessä kirjoituksessa mietin sitä voiko äiti käydä festareilla – no totta
kai voi käydä. Me kaikki tiedämme, että festarit eivät ole vain musiikkia tai juhlaa, se on kulttuuritapahtuma, joka on hyvin tärkeä ihmisen henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin latauspiste.
Ja me äidit ansaitsemme aivan yhtä lailla oman hetkemme, oman energiamme
ja meillä on oikeus nauttia siitä.
Ikä tuo myös mukanaan erilaisia näkökulmia elämään ja omien haaveiden toteuttamiseen. Nyt on mahdollisuus miettiä ja mennä kohti uusia unelmia tai niitä unelmia, joita olen
ajatellut mutta en ole ehtinyt tai jaksanut tai pystynyt toteuttamaan. Ja nyt siihen kaikkeen
tulee mahdollisuuksia. Ja myös eri lailla rohkeutta. Rohkeus tulee perheestä, ystävistä,
verkostoni jäsenistä ja jopa niiltä, joita en tunne. Ja tietenkin tulee myös joskus negatiivisia
palautteitta. Otan myös ne ilolla vastaan, jos ne ovat rakentavia.
Eli kyllä – minä olen nyt päivitetty versio itsestäni ja tämänhetkisestä elämästä!